Leikki-ikäisten lasten ja pienten koululaisten pelot ja ahdistus ilmenevät usein vaikeutena erota vanhemmasta tai tiettyjen asioiden pelkona (esim. pimeän, mörköjen, ampiaisten tai pellejen pelko.) Eroamisen vaikeus ja pelot kuuluvat myös lapsen normaaliin kehitykseen. Jos ne haittaavat lapsen tai perheen arkielämää, kannattaa ottaa yhteyttä neuvolaan tai kouluterveydenhuoltoon.

Kouluikäisillä lapsilla ahdistus voi ilmetä myös murehtimisena, huolestumisena ja varmisteluna Ahdistuneisuus on tällöin epämääräisempää ja aaltoilevaa, eikä liity vain tiettyihin tilanteisiin. Lapsi on usein liiallisesti huolissaan sekä menneistä että tulevista asioista. Ahdistus voi ilmetä myös pakko-oireina. Pakko-oireilu näkyy toistuvana, liiallisena asioiden tarkisteluna, tietyn järjestyksen ylläpitämisenä tai käsien pesuna. Ahdistava ajatus, kuten viruksen tai tartunnan pelko johtaa toistuvaan ja suhteettomasti aikaa vievään toimintaan. Jos lapsen pakko-oireilu alkaa haitata arkipäivää, ota yhteyttä kouluterveydenhuoltoon.

Nuoruusikäisen ahdistus liittyy usein sosiaalisiin tilanteisiin. Nuori pelkää tulevansa nolatuksi tai arvostelluksi ikätovereidensa taholta ja tämä estää nuorta tekemästä tavallisia asioit). Nuoren ahdistus voi myös ilmetä paniikkikohtauksina ilman selvää altistavaa tekijää. Kohtauksiin liittyy yleensä runsaasti fyysisiä oireita, kuten sydämentykytystä, hengenahdistusta, puutumista, vapinaa, huimausta, pahoinvointia, tihentynyttä wc-käyntien tarvetta ja erilaisia kipuja. Voimakkaisiin ahdistuneisuuden kokemuksiin saattaa liittyä myös epätodellisuuden tai ulkopuolisuuden tunnetta sekä pyörtymisen, sekoamisen tai kuolemisen pelkoa.